Amar baitsgaana uu? Gerliin ergeeniihen mini. Gegeerliin shine myanganii gal haluun mendiig hurgeye. Tumen Ongodiin Chuulgand bid 1000 galaa ogt taslasangui, hengeregiin duugaa ogt taslasangui gaihamshigtai tevcheertei, setgeltei baij diillee. Setgel zurh, itgeleeree oroltsson niit ulaach tushee nar, gal manasan tumen olondoo chin setgeleesee talarhlaa. Tend ulden hog tseverleh, yumaa tsegtselj bui Hamgiin suuliin hed maani margaashdaa ireed chuulganii uil ajillagaa alban jurmaar duusna. Tend tsuram hiilgui gal manasan gaihamshigt humuustei taniltsaj uulzmaar bna. Uneheer gaihaltai baij uilee hiin zavgui baih bidend ih Dem bolloo. Suuld ch humuus nemegden irj tuslaj baisan. Men shene eeriin husleer porter mod avaachij egsen hun holboo barina uu. Iim gaihamshigtai olon hun bailaa. Yalanguya goliin tuudeg bolon gurvaljingiin tuudguudiig mash sain demjij egsen humuus tuun dotor neg emegtei baisan ter hund ontsgoilon talarhlaa. Ter uyed uil hiij bsan uchraas yarij ch amjsanguid ersheegeerei. Bilet maani hoishilson uchir edgeer humuustei uulzah huseltei baigaag bolgoono uu. Naran shingehdee yamar tom bolov, shene Saran gal ulaan bolov, egleen narnii tungalag tsev tsever terh, Tenger etseg bolon 99 Tengeriin terhiig harj chadsan mash olon hun baisand uneheer ih gaihlaa. Uneheer Mongolchuud bilgiin melmiitei ni gartsaagui unen baisand ih setgel dogdolloo. Huitnees halshralgui, noirgui shenejin ajillasan ta buhnee hundetgen mehiiye. Ulaach nar maani ch tesver tevcheeriin gaihamshgiig haruulj chadan evteigeer zorilgoo biyeluulsend ihed talarhlaa. Bugd l chadlaaraa oriltsloo. Tsaashid hiih ajil ih uchir ulaach nar hicheen zutgen Ongoduudtaigaa saitar ajillah heregtei. Eersdiigee erdmeer tseneglen tsagaan setgel, tevcheer, busdiig hundleh uhaand suraltsan hicheetsgeegeerei. Shine myangan dengej ehlej bna. Demchid bolon gegeerliig tugeeh mash ih uil baigaag martaj bolohgui. Heh Mongol mini mandan badrag shine myangandaa. Tenger Mongol Gazar